Maatyöt osa 1: pusikosta lammikoksi, lammikosta kivikoksi.

Lähtötilannehhan oli siis tämä. Risukot oli jo kaadettu, ja pieni pino puitakin saatu odottamaan pilkkomista:

Seuraavaksi oli vuorossa pintamaiden poisto. Ja tässä vaiheessa tontti sitten muuttuikin risukosta lammikoksi.

Pintamaat vietiin pois ja tontti saatiin pikkuhiljaa kuivamaan. Kiviähän tuolta tontilta löytyi hirmuinen kasa, pari niistä valittiin tontille jäämään, loppuja kuskattiin pois tai haudattiin maahan. Tässä vaiheessa naapurintontilta lähti myös risukko ja pintamaat, joten ilme tontilla muuttui valtavasti.

Nyt on sitten tämä (ja vähän viimeviikolla) tehtyä lisää maatöitä, tilattu tontille putkia, routaeristeitä... ajettu mooontaa kuormaa soraa... Ja niistä sitten lisää myöhemmin, kaikki kuvatkin on vielä kortilla. Mutta kiirettä siis pitää, tätä kirjoittaessakin maatöitä tehdään eteenpäin, Sysiz raataa siellä kaverina minun pikkuveljen kanssa.

Rakennuslupa

Kyllähän se saatiin, lopulta ;)

Mutta kyllä se tosiaan pari kertaa tuli takaisin. Kaikennäköistä pientä (ja omasta suunnasta katsottua turhaakin), kuten esim. puiden istutuskorkeudet. Aitakin oli tarkoitus ensin rakennuslupaan jo merkitä (sellainen kuin olisi ihan huippu juttu koiraperheellisenä ja muutenkin), mutta eipä se näin kaupungissa olekkaan niin yksinkertaista. Rivi tontteja, joista oikeastaan kaikkien täytyisi se aita haluta, tai ainakin olla haittaamatta jos siinä tontin rajalla sellainen on. Noh, aita jätettiin pois kun sen kanssa alkoi mennä monimutkaiseksi, eikä haluttu sitä hidastamaan rakennuslupaa. Aitaan kun ei sitten tarvitse hakea muuta kuin se naapurin hyväksyntä, jos se ei 120 cm ylitä.

Mutkia matkaan tuli myös vähän valvojasuunnalta. Hän kun tuntui kovin kiireiseltä, ja tuntui että aika ei riittänyt sitten meidän projektiin keskittymiseen sillä keskittymisellä millä ehkä toivoisi. Pääsuunnittelijaksi olimme jo hänet palkanneet, mutta päätimme sitten vastaavaksi pyytää toista. Onneksi mitään sopimuksia ei tästä hommasta ollut vielä kirjoitettu. Tuota päätöstä ei kyllä ole tarvinnut sitten katua, ja nykyistä vastaavaa ei voi kuin kehua. Ero on huima. Kannattaa kyllä oikeasti tarkkaan miettiä kenet tähän hommaan ottaa. Ainakin näin henkilölle, jolla aikaisempaa kokemusta rakentamisesta ei ole, vastaavalla on aika iso merkitys.

Ja siis tänään, tuolla luvalla on lainvoima. Lupa siis saatiin kaksi viikkoa sitten ja samalla haettiin lupaa aloittaa ennen lainvoimaisuutta. Eli tässä kahdessa viikossa tontillakin on ehtinyt tapahtua, stressilukemat nousta moninkertaisiksi ja pari perheriitaakin saatua aikaiseksi. Mutta tonttihommista lisää luvassa pian!

Minkälaista tämä sitten on, tämä rakentaminen...

...tai siis rakennuttaminen. Muuttovalmis, helppo nakki? No, ihan tuolla asenteella ei onneksi lähdetty, vaan osattiin arvella että tekemistä riittää itsellekkin. Mutta entä nyt kun se arki alkaa iskea ihan oikeesti?

Ja täytyy kyllä myöntää että totutteluahan tämä on. Ja kun mikään ei ole tuttua, mitään et tiedä ja kaikki tieto pitää kaivaa tai kysyä. Lapset pitää hoitaa (mun) ja normityö hoitaa kans (miehen). Aikatalujuen järjestelyä, tavaroiden kilpailutusta, pankkiin soittelua, paperihommaa, sisustuksen suunnittelua, tontillakin pitää välillä jotain käydä tekemässä, ja yrittää miehen kanssa kommunikoida että kuka tekee ja mitä. Lisäksi siis se normiarki elää myös, laittaa ruokaa, ulkoilla, lorutella, leikkiä ja siivota (ja se parisuhde?). Ja sitten kun kaikki ei mene niin kuin itse haluaisi (ja toivoo että olisi sen ladon ruennut laittamaan pystyyn jonnekkin korpeen jossa saat itse päättä kaiken!). Yks tahtoo tätä ja toinen toista. Kikkelis kokkelis, mitäs läksit!

Mutta sitten taas, se omakotitalo ja omapiha (ja toivottavasti joskus aidatkin pihan ympärillä). Ihana yksitasoinen koti, keittiö, kodinhoitohuone, takka... Onhan se ihanaa! Ja uskon kyllä, että kaiken tämän vaivan arvoista. Mutta odotan kyllä kovasti sitä, että talotoimittaja ottaa homman haltuun (eli talopaketti saapuu) ja pääsee sitten katsomaan mitä milloinkin on saatu aikaan. Niin ja tietysti siivoamaan, lajittelemaan roskia ja tekemään lumihommia (mutta ne hommat nyt ainakin osaa tehdä!)

Niin ja vielä hatunnosto niille, jotka rakentavat itse! Respect!

Sisustusta osa 1: Keittiö

Sillä aikaa kun odottelee että tontilla alkaa tapahtua voi yrittää alkaa pistää sisustusasioita jonkinlaiseen järjestykseen. Olen itse kahden vaiheilla tyylin suhteen, toisaalta tykkään kovasti maalaisromanttisesta, hempeästä, pehmeästä ja sitten taas toisaalta modernin tyylin ajattomuus ja linjakkuus miellyttää. Maalaisromanttisessa viehättää myös se, että kohtuulliset käsityötaidot omaavana pystyisi näpertämään kaikkea kivaa pientä kotiin itse.

Mutta tarkoituksena kuitenkin olisi löytää kiva, meidän perheelle sopiva  tyyli, jota voi jollain tapaa soveltaa jokaiseen huoneeseen. Pinnassa tullaan todennäköisesti näkemään aika paljon valkoinen-harmaa-musta -linjaa, ja väriä sitten voi tuoda kaikenlaisilla pienillä esineillä ja verhoilla (jotka on sitten helppo vaihtaa kun alkaa tympäistä. Mutta koko suunnittelun nyt ajattelin aloittaa siitä, että löytyisi sellainen unelmien keittiö. Keittiö kuitenkin on kodin sydän, ja siitä on sitten (kai) helppo jatkaa.

Kuvat etsitty googlesta.

Tämä on jotenkin ihanan yksinkertainen, kaunis ja valoisa. Vetimettömät ovet on jotain mistä tykkään kovasti, ja lattia tuo taas pelkistetyille kaapistoille kivan vastakohdan.

Tässä taas tuo seinä antaa kivan jujun tuohon keittiöön. En oikein taas tykkää sellaisista keittiöstä, joissa sekä ylä- että alakaapit ovat kiiltävää (valkoista). Omaan silmään ne näyttävät hieman tylsiltä. Ja tässäkään kuvassa ei ole yläkaappeja, mä en tiedä mitä niihin keksisi jotta ne saisi näyttämään kivoilta.

 

 Ja tässä on Isku-keittiöiden mallikeittiö. Kivan raikas vaikka alakaapit onkin tummat. Tässä tasot valkoiset, ja se taas tuntuu aika aralta väriltä keittiön tasoiksi. Ja onkohan valkoinen ylipäätään kauhean järkevä keittiöön?

Ja sitten tässä on vähän muita keittiöhaaveita, joista kyllä osa tulee jäämäänkin haaveiksi:

www.lapetek.fi Aivan i h a n a liesituuletin. Tahtoo!

 www.laptek.fi myöskin, ihana kivikeraaminen allas, tosin meille tulisi tummana.


Tälläviikolla itseasiassa Domukselta tuli puhelu, ja aika pitäisi varata keittiön suunnitteluun! Joten alkaa olla ihan hyvä laittaakkin näitä jonkinlaiseen järjestykseen. Ja tämä onkin ihan huippua desing-taloihin verrattuna, kun saa suunnitella keittiön täällä paikallisessa Domuksessa! Niiiin paljon huonoa lukenut tuosta Topi-keittiöistä.

Mutta on jännää!

ps. On muuten kiva löytää muitakin Deko-talo rakentajia! Uusi talofirma kun on kysesssä niin mielenkiintoista seurata toistenkin projekteja, yksi ainakin löytyy täältä :)

Odottelua

Monet jo rakentaneet ovat sanoneet, että tämä alku on ollut kaikista stressaavinta. Ja kyllä tämä tavallaan aika ressaavaa on. Odottelua, oikovedoksia, korjauksia, odottelua, oikovedoksia, rakennuslupapapereita, korjauksia, odottelua... ja kun syyhyttäs oikeasti päästä jo tontille mylläämään (tai siis katselemaan kun sitä myllätään). Mutta enää ei ole kauhean pitkään, kun tapahtuu. Tai ei enää pitäisi olla.

Ja on ollut mukava huomata, että kävijöitä täällä blogissa käy kiitettävästi. Kommenttejakin saa jättää :) Ja jos teillä on omia rakennusaiheisia blogeja, niin jättäkää ihmeessä linkkejä, mielellään kuin muidenkin projekteista lukee!